9.6.12

ja kaikilla on lepposa meininki

Hikeä ja loppuun kuluneet jalat. Ryteikköä ja painavia laukkuja. Mieli kohoaa, pitkospuut näkyvät jo. Haistelen ilmaa , se tuoksuu suopursulle. Edellä pirteitä naisia niin täynnä elämää. Tästä on tulossa jotain, joka aloittaa kesän. Jotain, joka jatkaa vapautta, antaa aikaa ja saa muistamaan miten ihanaa luonnossa on .
 Kun olen jo aivan loppu, koko paikka avautuu edessä. Pieni järvi komeudessaan. Tuttu vene, sauna ja mökki. Muistoja tulvii mieleen. Pienestä tytöstä asti. Tunnen miten kesä ja loma syöksyy vastaan.
 Hakkaan kirveellä halkoja. Hiki pursuaa ohimolle, mutta mieli on kevyt. Vaatteet likaiset ja märät. Keho täynnä ötököiden muistomerkkejä. Tunnen oloni tutuksi, niin kotoisaksi. Makkara maistuu paremmalle kuin koskaan ennen. 
Istun yksin veneessä ja annan ajatusten valua hukkaan. Kuuntelen luonnon ääniä, lintuja ja veden liplatusta. Järvi on peilityyni. Jossain hyppää kala. Kumpa voisin jäädä tänne. 




Parin siskon ja äitin kanssa viimeyö mökillä. Parikilsaa kivikkopolkua ja pitkospuita. Mieli katossa ja ämmillä äijien otteet. Tulihan siihenki reissuu pari muuttujaa mutta voin sanoa että fiilinkit katosa siitä huolimatta. Parhautta.
 Kaisa