Katselen iltayöhön. Ihmisiä valuu ohitseni.
Päivän kiire on tuntunut jäävän kotiin.
Ihmiset vaeltee ilman päämäärää, ilman paikkaa johon mennä.
Humalaisia nuoria kulkee ohi puhuen suureen ääneen. Tuntuvat vertailevan jotain.
Kuuntelen ihmisiä.
Monien puheesta ei enää saa selvää.
Joku äiti kulkee lastenrattaiden kanssa. Pitää suun tiukasti viivalla ja vilkuilee kokoajan ympärilleen.
Ehkä sitä pelottaa. Pelottaa jokin, jota en itse edes tiedä olevan olemassa.
Rakastan ihmisiä. Niiden erilaisuutta, vastakohtia, ulkonäköä ja sielua.
Jokainen ihminen on yhtä erilainen kuin kaikki lumihiutaleet.
Jokainen ihminen on yhtä erilainen kuin kaikki lumihiutaleet.
Saatamme ehkä näyttää samalta kuin joku toinen, mutta silti me olemme erilaisia. Meillä on erilainen sisin. Olemme kaikki omalaatuisia. Omia persoonia.
Ei mikään ole niin kiehtovaa kuin ihmiset.
Hyvät, pahat ja rumat. Kauniit, rohkeat ja luonnolliset. Tyhmät ja fiksut. Se on kaikki kaunista.
Ihmisiä voi katsoa häpeämättä.
Tuntematta mitään. Tai tuntematta sen kaiken.
On ihanaa kulkea ulkona katsellen ihmisten menoa. Keksiä tarinoita päänsisässä.
Jokaiselle ihmiselle
Viimeviikonloppu meni näppärästi Kajaanissa isosiskon ja pikkuveljen kanssa. Käytiin ammattikorkealla jossain maataulousnäyttelyssä, tsillailtii pihalla ja sovittiin mökkireissu ensviikonlopulle, jes ! :) Tää viikko on ollu jotenki mielettömän jees. Keskiviikkona oli joku ryhmäytymisjutska. Istuttiin luokanvalvojan mökillä ja paistettiin makkaraa kakkosten ja opettajien kanssa. Sen lisäks vedettii Annukan kans mahtiviisut ja olipa ihanihan jees ! Huomenna ois tarkotus suunnata Ylivieskaan kauppojen yöhön ja lauantaiaamuna aikasten Haaparantaan. Nyt hyökkään lukemaan noita teidän blogeja. Kiitos mielettömästi, niitä on tullut tosi monta ja saapas nähdä millon ehdin sen esittelyn tekemään. Heipähei ja ihanat viikonloput kaikille ! ♥.