hetkeksi en sulle rupia, iäksi en sulle kelepaa

Tyttö sammuttaa valot ja vetää mummilta saamansa verhot tiukasti ikkunan eteen. Päivä jää verhojen taakse. Hän haluaa olla yksin. Niin ettei kukaan näe kuinka sattuu. Ihmiset käyttävät hänet loppuun. Polttavat kuin kynttilää. Eivät välitä vaikka sydän on uponnut syvälle taliin. Hän ei tänään jaksaisi olla sosiaalinen ja hymyillä. Väsyttää ja paha olo tunkee syvälle sieluun ja kehoon. Silti ihmiset odottavat että jaksaisi, hymyilisi ja eläisi. Tänään tyttö rauhottuu ja aikoo olla yksin. Muista huolimatta. Piiloutua tunkkaiseen huoneeseen ja jättää lämpimän syysilman verhojen taakse.

          Huomenna on uusi päivä, tyttö aikoo olla erilainen. Oma itsensä ja hymyillä. Tyttö aikoo  tuulettaa huoneensa, tuska ja äkäisyys roskapönttöön. Kiukku ja edellisen päivän pahat muistot pakataan syvälle arkkuun. Heitettää avain järveen ja katsotaan yhdessä kuinka se lilluu vesikasvien seassa. Sitten voi hymyillä. Nauttia ja tuntea

Aivan mielettömän paljo väsyttäny kokopäivän, ja nyt ku vois nukkua oon niin pirtee ku peipponen ! Mut ihan jees alkuviikko takana ! Eilen tortilloja ja muuta krääsää Tuomaksen kanssa ja tänään pitkä kävelylenkki. Näillä näkymin suuntaamme perjantaina Kajaaniin isosiskon ja pikkuveljen kanssa ja sunnuntaina takaisin Haapavedelle. Vieläku jaksais muutamana aamuna nousta, ni jospa sitte vois nukkua vähä pitempään. Kiitos mielettömästi linkatuista blogeista, käyn niiden kimppuun heti ku saan enempi aikaa kasaa . Ja vielä saa linkittää !:) Ihanaata alkuviikkoa kaikille!
♥Kaisa

LINKKAA BLOGIS

Koska mulla ei hirmusesti ole viikolla mahdollisuuksia postailla ja ainaki näillänäkymin ei myöskään tulevana viikonloppuna, ni ajattelin pistää pystyyn linkkaa blogis - postauksen. Eli kaikki linkittää oman bloginsa tähän ja kertoo muutamalla sanalla mitä blogi sisältää. (esim ; siqudk0.blogspot.com ; elämää, ajatuksia & haaveita.) En avaa linkkejä joissa on pelkkä osoite. Sen jälkeen tsekkailen kaikki linkatut blogit ja esittelen täällä 5 parasta. Ei muutaku linkkaamaa , kaikki tutut myös ! ;) Kake kiittää ja kuittaa ♥

Ehkä liian helposti tartun aina kii, se on muutama päivä ja meitsi nousee pilvii

Ajattelin vain tulla kysymään, josko joku tietäisi jonkun helpon konstin miten oppisin sillee ilman harjottelua himolitanian kasveja, sekä latinaksi että suomeksi. Ja tietysti tunnistamaan myös..  Ois nimittäin maanantaina niistä tentti ja musta ihan tuntuu että just nyt saattais olla muutaki tekemistä ku treenailla niitä. Loistokas Perjantai takana, muutamaa pikkuseikkaa lukuunottamatta. Kivat viikonloput ja ihanaa mökkikauden päättäjäistä kaikille !

odota mua kun syksy saapuu, odota mua tulen takaisin

Mä kattelen vihreitä peltoja, kukkivia puita ja sinistä taivasta. Vesi solisee järvessä, ja vaikka tuulee kovasti, on ilma niin lämmin että hiki valuu ohimolta. Tekisi mieli laittaa lämpöistä loppukesän ilmaa purkkiin ja säästää talven varalle. Mitä sitten kun syksy saapuu. Pitääkö kesä pakata muistojen arkkuun, varautua talveen ja pakkasiin. Mitä sitten kun ei tarkene pelkällä paidalla, vaan päälle pitää puskea pilkkihaalareita ja talvitakkeja ? Miltä luonto näyttää, kun kaikki elävä on kuollutta. Nukkuu. Muuttuuko kesän into ja riemu masennukseksi ja ahdistukseksi? Ja miltä tuntuu, kun pihalla on iltaisin niin pimeää, ettei eteensä näe.
          Tiedän, että monia ahdistaa syksy. On pimeää ja kolkkoa, ehkä pelottavaakin. Tiedän, että monien mielestä on ikävää kun ilmat kylmenevät, koulut alkavat ja kasvot joutuu suojaamaan pakkaselta. Monia ahdistaa pimeys ja syyssateet, mutta tiedän myös että tästä kaikesta voi nauttiakin. Voi vetää ihanan lämpimän untuvatakin päälle ja kirmailla lumihangessa. Voi laittaa akantappoheviä kuulumaan ja lähteä juoksulenkille syksyiseen sateeseen. On hyvä syy pakata lämmintä kaakaota ja voileivät mukaan ja lähteä eväsretkelle. On ihanaa kun saa ostaa uutta krääsää syksyn alennusmyynneistä. Luontokin pukee ylleen ihanan syksyiset värit, on upeaa kieriä lehtikasoissa, kerätä niitä talteen ja kuivattaa. Joten tehdäänkö niin, että nautitaan me tästä hetkestä ja jätetään ne syysangstaukset luusereille ! :) Kake kiittää ja kuittaa !♥ PS.ISO KIITOS TUOMAKSELLE ja oot ääliö

sano sana ja tiedät mä tuun vastaan, ole rauhassa vielä mä sua seuraan

Kaikesta oppii tykkään kunhan on asenne kohdillaa. Sitä paitsi asenne korvaa aika pitkälti tiedon ja taidon. En ois koskaa uskonu et tykkäisin jostain puutarhahommista, mut voin kertoa et se on oikeesti paljonpaljon kivempaa ku miltä näyttää ! Oon ihan palanu ku päivät puutarhalla paria teoriatuntia lukuunottamatta, mutta se ei estä viikonlopun juhlintaa ! Ihanan kesäisiä päiviä ja loistavaa viikonloppua kaikille !

♥Kaisa

kitketää ja istutetaa. leikitää puutarhuria

Tyttö kuulee sen, hiljaisuuden
tuntee tämän yksinäisyyden.

Tytön haaveet niin suuret 

jää taakse, nyt puhaltaa uudet tuulet.

Ei ollut tämä sitä mitä toivoi hän,

oli ennen niin paljon elämää ympärillään.

Tyttö miettii mitä tehdä, kun taas haaveet kaatuu,
 pitäiskö vain kiittää, jos jo nyt on elämältä tarpeeks hyvää saanut ?

kun mä näen sut ja sä katsot kysyvästi, en ikinä pystykkää sanomaa hyvästi

Nää tiet on kuljettu niin monee kertaan. 

On kirmailtu hymy huulilla, ajatukset pilvissä. Iloisen pirteänä, rakastuneena elämään. 

On laahustettu syyspakkasilla mieli maassa, uupuneena ja ajatukset levällään. 

Näiltä kujilta on niin  paljon muistoja, ettei niitä kaikkia voi pakata muistojen matkalaukkuun. 

Näillä kulmilla olen kokenut ensimmäisen koulupäivän riemun. 

Yläasteen uhman, ensimmäisen tupakan, ihastumisen ja pelon kuolemasta. 

Täällä, kotipaikkakunnalla olen kokenut vääryyden ja itsekkyyden. 

Rakkauden lähimmäistä kohtaan ja pettämisen jättämät syvät arvet. 

Täältä paikasta olen saanut niin paljon, etten enempää osaisi toivoa. 

Nyt haluan lähteä. 

Haluan elää, kokea ja tuntea. 

Nyt kun olen jo vuoden vanhempi viime kerrasta. 

Silloin siipeni eivät kestäneet, vaan jouduin palaamaan takaisin. 

Nyt sulkia on saatu lisää. Nyt olen oppinut, että voin palata takaisin, jos elämä potkii liikaa. 

Liian lujaa, liian arkoihin paikkoihin. 

Nyt tunnen, että pärjään. Olen vahvempi. 

Nyt kun on hyvä olla, uskon sen antavan voimaa elää omillaan. 

Erillään niistä lapsuuden kahleista.

Tuntuu nii mielettömän hurjalta ku kesäloma ottaa ja meinaa loppua ihan käsii. Hurjan paljo huippuja muistoja, uusia ihmisiä ja täyttä tunnetta. Turhaa tässä on mitää alkaa kitisemää, loppuuhan se loma ihan joka ikinen vuosi, ihan yhtä nopeesti. Huomena ois sitten se kauan odotettu muutto Haapavedelle. Isosiskon kyydillä menen ja en tosiaan tiedä yhtään millaset mahdollisuudet mulla on postailla viikon aikana. Mutta viimestään ensviikonloppuna tavataan. Heipähei ja ihanaa koulun alkua kaikille !

♥Kaisa

alottaakko viikonlopun juhlinta maanantaina, vai malttaako odottaa tiistaihin?

On taas se aika vuodesta, jolloin Kaisan suurin pähkäilyn aihe on se, alottaakko viikonlopun juhlinta maanantaina, vai malttaako odottaa tiistaihin. 

Se aika, jollon Kaisa pakkaa mielikuvituksessaan repun tuhanteen kertaan ja pakenee millon mihinkin maahan. 

Se aika, jollon joutuu kaupassaki kulkeen silmät kiinni ku joka putiikki mainostaa sen helvetin alkua.

Se aika, kun viimenen kokoviikko kesälomasta lähtee käyntiin..

Nyt tää ämmä lähtee pakkaa ekat kamppeet asuntolaa varten, sillä tunnen itteni iha tarpeeks hyvi. En nimittäi varmasti oo loppuviikosta kotona pakkaamassa, vaan jossai iha muualla juhlimassa !
♥Kaisa

tajusin, että se on meidän jokaisen oma tehtävä

Ilma viilenee ja kaatosade muodostaa maahan suuria lätäköitä. Ensimmäiset lehdet ovat jo tippuneet pihapuista. On pimeää. Katulamput valaisevat märän asfalttitien, mutta valo ei riitä pihamaalle asti. Syksy on lähellä. Lomaa on vielä hiukkasen jäljellä, mutta kesä haluaisi jo tyrkätä valtansa talvelle. On haikea olo. Tähänkö se sitten päättyisi. Kesä, sen riemu, sen vapaus. Koulut alkavat, arki ja sen tylsä rutiini. Mitä teen jos kyllästyn jo ensimmäisinä päivinä uuteen kouluuni? Mitä teen, jos en tutustukkaan yhtä hyviin tyyppeihin kuin edellisessä koulussa? Entä jos kesä onkin hemmotellut minua liikaa? Tai käyttänyt kaiken energian talvelta? Mitä jos välit entisiin kavereihin kiristyvät, ja katkeavat lopulta kokonaan? Miten jaksan läpi pitkän ja kylmän talven ilman perheen ja ystävien jokapäiväistä tukea? Kuka minua auttaa jaksamaan silloin  kun omat voimani ovat lopussa? Ja mistä tiedän mitkä ovet avata, kun missään ei lue ohjeita?

          Vedän hupun päähäni ja pukkaan jalallani kiikun uudestaan liikkeelle. Aniharvaa meistä on aina ja jokaikinen hetki kannustettu ja rohkaistu tarpeeksi. Siinä, kotipihani kiikussa, tuona elokuisena iltayönä tajusin että se on meidän jokaisen oma tehtävä.

          Vähä vähältä opin nauttimaan tästä hetkestä täysin siemauksin. Nythän minulla on aikaa ja vapautta vaikuttaa tulevaisuuteeni. Voin avata elämän suuria ovia, kurkistaa varoen sisään  ja vasta sitten tehdä ratkaisut. Voin nauttia elämästä, itsenäistyä, mutta silti elää lapsena. Voin tallustaa pitkin sohjoisia katuja, antaa sukkien kastua läpimäriksi ja sairastua kuumeeseen. Voin tuntea seuraukset ja kantaa vastuuta.Voin ravata umpihangessa ja huutaa perkelettä niin että veri maistuu suussa. Huonoina päivinä voin rakentaa lumiukon ja haistattaa vitut koko muulle maailmalle. Voin kirjoittaa kaiken ylös ja sitten vanhana nauraa mummokavereideni kanssa nuoruuden pienillesuurille ongelmille. Kannattaako murehtia menneitä, jos se saa vitutuskäyrän nousemaan minuutissa nollasta sataan? Kannattaako miettiä tulevaa, jos tässäkin hetkessä on jotain miettimisen arvoista? Eletään me tässä hetkessä, sillä siinä on kaikki mitä tällähetkellä tarvitsemme !

♥Kaisa