23.12.14

mutta niin hiljainen koti yksinäisten on kuin puuttuisi siunaus sen

Suuret, valkeat lumihiutaleet tippuvat punaisille poskille. Valkoinen joulu, tyttö ajatteli. Pitkästä aikaa.

Kinkku tuoksui hauskasti nenään, melkein teki mieli jo maistaa. Kuusen oksilla kirjavat pallot ja hopeanhohtoiset nauhat välkkyivät kutsuvasti. Suuret, suklaiset konvehdit näyttivät houkuttelevilta ja pakettejakin oli suuri kasa.

Kaikkea oli niin kovin paljon. Kaikki näkyvä oli niin kovin tuttua ja turvallista, mutta silti tyttö käänteli päätään, etsi jotain. 

Jotain puuttui, jotain jota ilman tytön oli vaikea valmistaa vuoden pyhintä päivää, Jeesuksen syntymäjuhlaa. 

Tyttö käänsi surullisesti päätään. Tämä aatonaatto ei tuntunut oikealta. Täältä puuttui jotain liian oleellista. Ei joulumieli tule oikeasti sydämestä ilman kaikkein rakkaimpien ihmisten läsnäoloa