Oletteko kuulleet tarinan teini-ikäisestä pojasta, joka joutuu koomaan vedettyään yliannostuksen lääkkeitä? Tätä poikaa haukuttiin itsetuhoiseksi pelleksi. Ihmiset eivät tienneet, että hänen isänsä yritti tappaa poikansa pillereillä tämän tultua uskoon. Eräs tarina kertoo 15-vuotiaasta työtöstä, joka kävelee keskustassa käsi lapsen kädessä? Tätä tyttöä haukuttiin huoraksi. Ihmiset eivät tienneet, että tyttö oli raiskattu tämän ollessa 12-vuotias. Kaljupäinen nainen peittää päänsä jenkkihuivilla, koska joutuu kuulemaan siitä ivaa lähes päivittäin. Hän sairastaa syöpää. Eräs ylipainoinen tyttö kärsii koulukiusaamisesta, mutta muut eivät tiedä, että tämä kärsii vaikeasta sairaudesta, joka aiheuttaa liika lihavuutta. Teini-ikäinen tyttö viiltelee ranteensa päivittäin auki, tätä haukutaan lissuksi. Ihmiset eivät ymmärrä, että juuri siksi tyttö käyttäytyy näin. 13-vuotias poika kärsii yökastelusta, eikä tilannetta helpota se että jokainen kommentoi hänen ikävästä hajustaan. Muut eivät tiedä, että hänen mielisairas isänsä köyttää hänet öisin sänkyyn ja virtsaa tämän päälle saadakseen pojan itsetunnon nollille. 14-vuotiasta poikaa haukutaan läskiksi tämän jäätyä kiinni kouluruuan varastamisesta. Ihmiset eivät tiedä, että pojalla on elätettävänä alkoholisti isä ja skitsofreniaa sairastava äitipuoli. 10-vuotiasta poikaa haukutaan lestaksi tämän rukoillessa oppitunneilla. Muut eivät tiedä, että poijan vanhemmat ovat ajaneet vakavan autokolarin ja ovat joutuneet koomaan. Poika uskoo Jumalan olevan ainut, joka voisi auttaa tätä.
Näitä tarinoita on loputtomiin. Kuinka moni meistä uskaltaa näyttää omat mielipiteensä ja olla vahvempi? Kuinka moni uskaltaa puolustaa ihmistä, jota kaikki muut kiusaa ? Kuinka moni meistä uskaltaa itse olla erilainen? Ei ole vahvuutta olla kova, ja haukkua. Vahvaa on auttaa heikompaa. Vietämme rasismin vastaista viikkoa. On juuri oivallinen aika mennä itseensä ja tunnustaa olevansa heikko suojelemaan muita. Eikö vähintä mitä voimme tehdä, olisi olla puuttumatta meille lähes merkityksettömiin asioihin ? Ne pienen pienet asiat tuntuvat joistakin suurilta. Koulumme osallistui tatuointikampanjaan. Jaoimme luokkakavereitten kanssa aulassa pieniä, mutta sitäkin merkityksellisimpiä leikkitatuointeja niitä haluaville. Tämä pienikin ele on merkki siitä että välittää. Siitä että ei vedä itseään muiden yläpuolelle. Siitä, että hyväksyy myös erilaiset. Erilaisuus on rikkautta, sitä kannattaa vaalia !
♥Kaisa
